Sosiaaliturvaan parannuksia Sata-komitean linjausten mukaisesti
Lisävoimavaroja lasten ja lapsiperheiden palveluihin ja toimeentuloturvan parantamiseen
Talousarvioesityksessä kuntien valtionosuutta peruspalvelujen järjestämiseen on lisätty noin neljä prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen esityksessä ehdotetaan 21,25 miljoonan euron korotusta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Määräraha tulee kohdentaa erityisesti vammaispalvelulain uudistuksen toteuttamiseen, terveydenhuoltolain toimeenpanoon, päihdeäitien hoidon järjestämiseen sekä lapsiperheiden kotipalvelun tukemiseen. Valtionosuuksia esitetään korotettavaksi myös lastensuojelun kehittämiseen ja perhehoitoon sekä varhaiskasvatuslainsäädännön toimeenpanoon.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla määrärahan kasvu kohdentuu osaksi Sata -komitean linjausten toteuttamiseen sekä sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistuksiiin. Toimenpiteet ovat oikean suuntaisia. Merkittävimpänä uudistuksena on takuueläkkeen käyttöönotto. Takuueläkkeen käyttöönotolla pyritään vähentämään toimeentulon tarvetta. Takuueläke parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten asemaa sekä sellaisten iäkkäiden taloudellista asemaa, jotka eivät saa työeläkettä.
Yksityisen psykoterapian lakisääteinen korvaus edistää osaltaan mielenterveyspotilaiden kuntoutumista ja työssäjaksamista.
Tässä taloudellisessa tilanteessa on erittäin tärkeää, että lisävoimavaroja kohdennetaan lasten ja lapsiperheiden palveluihin ja toimeentuloturvan parantamiseen. Lapsilisän, kotihoidon ja yksityisen kotihoidon tuen indeksisidonnaisuus on merkittävä uudistus näiden etuuksien jälkeenjääneisyyden vuoksi. Myös opintotuki olisi Itä-Suomen aluehallintoviraston mielestä tullut sitoa elinkustannusindeksiin.
Terveyden edistämistä kannustetaan makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomien valmisteverolla.
Lisätietoja: Elinkeinovalvontayksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Marja Hyvärinen p. 040 746 7318. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue.
Työsuojelun menojen supistus vaikuttaa suoraan tarkastusten määrään
Työsuojelun aluehallintoviranomaisen toimintamenoihin ollaan talousarvioesityksen mukaan myöntämässä noin 25,35 miljoonaa euroa. Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen osuus määrärahasta on ollut vajaa 13 %. Sama jako-osuus riittäisi ensi vuonna vain noin 56 henkilötyövuoteen aiemmin sovitun 61 henkilötyövuoden sijasta. Yhden tarkastajahenkilötyövuoden väheneminen johtaa noin 80 tarkastuksen vähenemiseen. Lisätietoja: ylitarkastaja Esko Väänänen p. 050 386 7327.
Vihreä verouudistus tuo uusia mahdollisuuksia Itä-Suomeen
Hiilidioksidipohjaiseen energiaverotukseen siirtyminen toivottavasti kannustaa yrityksiä parantamaan energiatehokkuuttaan, jonka seurauksena päästöt ympäristöön pienenevät. Bioenergian käytön edistämiseen panostaminen tulee lisäämään lähivuosina merkittävästi myös biopolttoaineiden valmistuslaitoksille ja biovoimalaitoksille haettavien ympäristölupien määrää. Lisätietoja: Ympäristölupavastuualueen johtaja Timo J. Lehtonen p. 040 168 6323.
Pelastustoimen valtionavut kalustohankintoihin säilyvät ennallaan
Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät alueelliset pelastuslaitokset. Valtion talousarviosta rahoitetaan Pelastusopiston toiminta sekä sisäasiainministeriön johtama pelastustoimen valtakunnallinen kehittämistoiminta. Alueellisten pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat, mikä onkin oleellisin kustannuserä.
Aluehallintoviraston kautta kulkevat huomattavan kalliin kaluston hankintaan osoitetut valtionavut eli paloautojen (mm. sammutus- ja säiliöautot) hankintaan osoitetut valtionavut pelastuslaitoksille. Vuositasolla ne ovat valtakunnallisesti noin 3,5 miljoonaa euroa. Itä-Suomen osuus säilynee entisellä tasolla. Lisätietoja: pelastustoimi- ja varautuminen vastuualueen johtajan sijainen Kullervo Lehikoinen p. 040 727 1641.
Itä-Suomen aluehallintovirastolla tiukat talous- ja tuottavuustavoitteet
Valtiovarainministeriön aluehallintovirastoille osoittamien tuottavuusvelvoitteiden toteuttaminen on ongelmallista. Henkilöstö ei vähene eläkkeelle siirtymisten ja muun poistuman kautta samassa tahdissa kuin tuottavuusvelvoitteet edellyttäisivät, koska kaikkia vapautuvia virkoja ei voida jättää täyttämättä mm. niiden lainsäädännöllisten tehtävien vuoksi. Tulostavoitteiden toteuttamisessa yleensäkin alkaa olla vaikeuksia, sillä tehtävät eivät vähene, mutta henkilöstö vähenee. Itä-Suomen aluehallintoviraston mielestä tulostavoitteita ensi vuodelle asetettaessa tulee olla entistä kriittisempi. Budjettiesitys kokonaisuudessaan tulee tarkoittamaan uusia toimenpiteitä palkka- ja muiden toimintamenojen karsimiseksi.
Vakinaisen henkilöstön määrän tavoite (82 % koko henkilöstöstä) on realistinen, sillä määräaikaisen henkilöstön määrä vähenee tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi. Sijaisten ja muun määräaikaisen henkilöstön palkkaaminen joudutaan harkitsemaan erittäin tarkkaan tapauskohtaisesti.
Työtyytyväisyystavoitteeksi vuodelle 2011 asetettu 3,3 ei ole mahdoton tavoite, mutta sen toteuttamista vaikeuttaa tiukka taloudellinen tilanne, mikä vaikuttaa taas siihen, että sijaisia ei palkata, työmäärät kasvavat ja henkilöstö on kovan työpaineen alla. Tämän seurauksena sairauspoissaolot saattavat lisääntyä, mikä vaikeuttaa sairauspoissaoloille asetetun 9,5 pv/htv toteutumista.
Itä-Suomen aluehallintoviraston taloudenpidon suunnitelmallisuutta vaikeuttaa se, että vuodelta 2010 siirtyviä ei ole käytettävissä kehyksen vähyyden vuoksi. Lisäksi merkittävimmät tulot ovat julkisoikeudellisista suoritteista saatuja tuloja, joihin virasto itse ei voi vaikuttaa. Mikäli taloudellinen tilanne jatkuu ennallaan, tulojen perintäkin vaikeutuu. Lisätietoja: Resurssien varmistamisyksikön päällikkö, henkilöstöpäällikkö Anna-Kaisa Ruokonen p. 040 534 9627
Lisätietoja: ylijohtaja Elli Aaltonen p. 040 5675308, viestintäpäällikkö Ulla Hiltunen p. 0400 578 880